Tänään hyvä päivä. Tekemättömät työt huutelivat, sain tehtyä paljon.
Järjestelyä siellä ja täällä, silti moni paikka huutaa vielä järjestelyä.
Yläkerran aulassa edelleen epämääräinen kasa syys- ja talvivaatteita, peittoja, tyynyjä, villasukkia, lapasia, juhlamekkoja ja avaamattomia jätesäkkejä.
Iltapäivästä koko perheen voimin ruokakaupassa. Suunnittelin ruoat moneksi päiväksi eteenpäin ja ostimme kerralla isommat ostokset. Jospa se helpottaisi arkea ja olisi taloudellisempaakin.
Ajattelin tehdä vauvan soseita huomenna, mutta huomisen iloksi teinkin jo tänään illasta - pakkaseen päärynä- ja sei-kasvissosetta.
Jo pitkään omatuntoa on painanut hävyttömän huono jätteiden lajittelu. Oikeastaan olematon.
Tänään tuli nyt tai ei koskaan -olo. Aina takaraivossa on ollut ajatus, että fiksun ihmisen pitäisi ja olisi velvollisuus lajitella ja kierrättää. Tein tilaa keittiöaltaan alle ja kylmään eteiseen, kullekin jätteelle oma paikkansa. Systeemi elää sitä mukaa, kun se käytännössä näkyy toimivan parhaiten.
Tärkeintä, että tuli aloitettua.
Huomenna neuvolaan. Alunperin aika oli jo pari viikkoa sitten, ensin ei käynyt meille ja sitten neuvolatäti sairasti. Toisen lapsen kanssa ei tunnu haittaavan, vaikka neuvola-ajat siirtyvät pariin otteeseen. Vauva syö ja kasvaa, näyttää terveeltä ja iloiselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti