Neljä

Lapsella oli parisen viikkoa sitten syntymäpäivät. Neljävuotiaalla oli mukavat juhlat parinkymmenen hengen kesken. Juhlapaikkana vanha talo, mummoni kotipaikka, jossa molemmat lapset on myös kastettu.
Tarjoilu onnistui hyvin. Pöydässä oli täytekakku, jota melkein kaikki lapset santsasivat, suklaamuffinseja vaahtokarkkikuorrutuksella, karjalanpiirakoita ja munavoita, kasviksia ja dippiä, juustoja ruislastuilla, viikunahillolla ja hunajalla. Kahvia, teetä ja pillimehuja.
Lähes kaikki meni.

Juhlapäivän aamuna lapsi sai yllätysvieraaksi taatan ja jäi juhlien jälkeen taatan kanssa mökille yöksi.

Nelivuotisneuvolakin oli. Pituus 101,3 cm ja paino 15,3 kg.
Pituutta tullut vuodessa 6,8 cm, painoa 2,3 kg. Kasvu on tasaista.
Rokotetta lapsi osasi pelätä jo hyvissä ajoin edellisellä viikolla.
Rimpuili ja huusi, vastusteli tosissaan. Rukoili, että piikki laitettaisiin ensi kerralla. Toinen terveydenhoitaja tuli avuksi pitelemään lasta.
Kun rokotus oli annettu, laskin hikisen lapsen maahan.
" Te olette tyhmiä kaikki!"
Siltä se varmasti tuntui.

Lunta on tullut reilusti, yli 30 cm ainakin. Loppuviikosta pitäisi vielä sataa.
Loskavaihetta ei ollut ollenkaan, suoraan syksystä talveen.
Toivottavasti lumi pysyy ja lämpötila pakkasen puolella.
Talvi-ilmiöihin kuuluu myös se, että toissapäivänä pienempi oli ensimmäistä kertaa laittanut kielensä kiinni päiväkodin porttiin. Tulin paikalle juuri, kun hoitaja oli lämpimällä vedellä saanut pienen irti.
Kielessä ja alahuulessa pieniä haavoja, mutta ei pahempaa.

Lapsi sanoi kauniisti yhtenä iltana, kun olin nukuttamassa.

"Äiti, sinä olet minun sydän."

Kahdestaan

Aina silloin tällöin on suunniteltu päivää lapsen kanssa kahdestaan.
Taas eilen illalla iltasadun sijaan puhuin lapsen kanssa, minkälainen äiti-poika-päivä olisi.

Aamupalaksi hunajaleipää - ruisleipää, brie-juustoa ja hunajaa. Päivällä pitäisi käydä uimassa.
Lounaaksi lapsi haluaisi lempiruokaansa makaroonilaatikkoa. Uinnin päälle tietysti jäätelö.
Päivälliseksi perunoita, verilättyjä ja puolukkahilloa. Pyöräilyä, ulkoilua.
Illalla Risto Räppääjä -elokuva kaikilla herkuilla, ainakin popkornilla ja karkilla.

Tällaisena päivänä tulisi uni varmasti ajoissa.

Lapsi haaveilee välillä omasta ajasta vanhempien kanssa. Viime viikolla oli yhden yön yksin mummolassa.
Seuraavana päivänä puhelimessa sanoi, että haluaisi, että pikkuvelikin olisi siellä.
Omaa aikaa pitäisi olla, mutta lyhytkin hetki - päivä - riittää.
Pikkuveli on tärkeä ja lapsi haluaa olla koko perheen kanssa.

Silti oli innostunut, syttynein silmin kysyi:

" Ai ihan kahestaan, vain mekö?"


Tämä päivää täytyy ehdottomasti toteuttaa, mieluiten pian.
Odotan kovasti.

Illan ajatuksia ja brietä

Elämä on uomissaan. Kodissa on vieläkin järjestelemistä, tilanpuute tuo haasteensa.
Arki sujuu kuitenkin.
Lapset viihtyvät päiväkodissa. Muutama viikko sairastelua vuoron perään.
Lapsella kurkunpääntulehdus ja silmätulehdus, pienemmällä silmätulehdus ja kuumetta.
Itsekin sain antibioottikuurin kurkkukipuun.
Töissä on rauhallista. Ruska tuli ja meni, tunturissa on jo ollut lunta.
Viimeiset hetket vaihtaa autoon talvirenkaat.


Pienempi on alkanut puhua. Jo jonkin aikaa on tullut päivittäin uusia sanoja.
Nyt parin sanan lauseita. "Kenkää jalkaan."

Lapsi miettii iltaisin ennen nukahtamista kaikenlaista.
Pimeästä huoneesta kuuluu illan viimeinen pohdinta.
" Mie kyllä kutun Veelan minun synttäleile."

Toissailtana mieltä painoi asia.

" Äiti, mie en halua, että mulle kasvaa isona palta."

Sanoin, että ei se vielä kasva. Pitkään aikaan. Että ei kaikille oikeastaan iso parta kasvakaan.
Ei kannata miettiä sitä nyt.

Lapsi täyttää viikon päästä neljä vuotta. On suunniteltu syntymäpäiväjuhlien tarjoiluja ja vieraita.
Lapsi halusi kaikkia helkkuja ja vähän yllättäen juustoja. Erityisesti brie-juustoa ja hunajaa.
Brie on suurta herkkua. Jos sitä on kotona, lapsi pyytää, että tekisin hänelle hunajaleipää. Ruisleivän päälle voita, brietä ja hunajaa.