Pikkujättiläinen

Pari päivää sitten miehen ystävä tuli tyttöystävänsä ja tyttöystävän pojan kanssa yhdeksi yöksi.
Tulivat illalla aika myöhään, mutta ehdittiin tulistella, syödä ja jutella jonkun aikaa.
Itselle kävi vanhanaikaisesti, menin nukuttamaan lapsia ja sille tielle jäin.
Miehet lämmittivät saunan ja paljun, olivat jutelleet aamuyöhön.
Lapsi kulki kuusivuotiaan pojan perässä koko ajan, tulivat hyvin toimeen.

Tällä viikolla tiistaina, keskiviikkona ja torstaina olin muutaman tunnin vauvan kanssa töissä.
Pitkästä aikaa, mutta hyvin sujui. Vauva oli hereilläolon rintarepussa ja nukkui päiväunia takahuoneessa rattaissa.

Miehen veljen perheeseen on tänään syntynyt toinen lapsi. Poikavauva, mittoja ei vielä tiedossa, mutta tekstiviestissä mainittiin "pikkujättiläinen". Kuvaviestin perusteella isosiskonsa näköinen vauva.
Varmasti loppukesästä yritetään käydä katsomassa lasten uutta serkkua.

Eilen oli tehtävä muutos nukkumajärjestelyihin. Sänky oli täynnä jalkoja ja käsiä ja pyöriviä lapsia ja huonosti nukkuvia vanhempia.
Laitettiin sänky paikoilleen työhuoneeseen ja petasin sen itselleni ja vauvalle. Mies nukkui lapsen kanssa makuuhuoneessa.
Lapsen on ollut vaikea nukahtaa monena iltana, rytmi vähän sekaisin ja varmaankin joku vaihe taas.
Useana iltana, kun lapsi tuli makuuhuoneesta uudestaan ja uudestaan pois, vauva heräsi. Ja kun nukahti uudelleen, heräsi pian taas. Eilen ja tänä iltana vauva on nukahtanut normaaliin aikaansa vähän ennen yhdeksää ja on saanut nukkua työhuoneen rauhassa. Vauva on nukahtanut niin hienosti ja hyvään aikaan, etten sitä haluaisi sekoittaa.

Työhuonetta pitäisi raivata ja tyhjentää, viedä turhat tavarat vinttiin ja tuoda järkevämpää tilalle. Jonkun sortin makuuhuone siitä tulee - joko lapsen tai aikuisten. Alakerran varsinaisessa makuuhuoneessa on vaatehuone, se olisi siksi parempi makuuhuone vanhemmille. Työhuoneessa taas on paljon kaikkea, mihin lapsi ei saa koskea ja sieltä on kulku pannuhuoneeseen. On varmaankin turvallisempaa, että lapsi nukkuu kuitenkin makuuhuoneessa.

Voi olla, että huomenna teen mansikkakakun pienen poikavauvan kunniaksi.


" -No niin, nyt laitat pään tyynyyn ja nukkumaan. Luet vaikka sitä   Koiramäen kirjaa.
  - En mie osaa lukea. "

Tutti

Myyrä-äidillä on aivan pieniä myyrävauvoja. Niillä on iltaisin vähän paha mieli, kun ei ole tuttia.
Myyrävauvoille tulisi varmasti parempi mieli, jos tutit veisi metsänrajaan. Sieltä myyrä-äiti ne löytää.

Näin kerrottiin lapselle.

Parina iltana on puhuttu tutista luopumisesta. Eilen sanoin lapselle, että kerro sitten, kun olet valmis.
Tänä iltana mummon ja papan luota kotiin ajaessa kuului takapenkiltä "valmis". Selitin lapselle vielä, että sitten tuttia ei ole enää. Iltapalan jälkeen lapsi kävi viemässä tutit pihan reunaan.
" - Itkeekö myylävauvat? Tuleeko myylävauvoille nyt hyvä mieli?
   - Tulee, kulta. Äiti on sinusta tosi ylpeä."
Otin lapsesta valokuvia.

Mies luki iltasadun ja lapsi kyseli tuttia. Näytin kuvia, että tässä näkyy tutti ja ne on nyt viety sinne metsään.
Vähän itkua, ja lapsi nukahti nopeasti.

Aamulla täytyy lapsen kanssa ensimmäiseksi tarkistaa, että onko myyrä-äiti hakenut vauvoille tutit.

Kesäkuussa hammaslääkäri näki vähän tutin jälkiä lapsen suussa, mutta sanoi, ettei ole vielä hirveää kiirettä.
Lapsella on ollut tutti käytössä enää nukahtaessa. Vauva syö tuttia, sen vuoksi lapsen kanssa ei ole hoppuiltu. Piti odottaa, että on valmis.

Kokonainen yö

Vauva nukkui koko yön heräämättä. Ja pinnasängyssä, ei vieressä.
Heräsi vasta aamulla syömään.
Iltapalaksi oli kunnon annos riisipuuroa luumusoseella.

Silti väsynyt olo, kipeäksi tulossa varmaan.

Sadepäivä

Paljon liian hyviä päiviä kotitöille.
Tänään sataa, pyykkivuori täydessä mitassa, mutta vanha pyykkikone ei toimi.
Oma kone vielä autotallissa pakastimen ja muiden muutto- ja varastotavaroiden seassa.

Eilen kyläkaupalla tapahtumapäivä, illalla lavatanssit kaupan pihalla. Äiti ja isä tulivat lämmittämään ulkosaunan ja lapsenvahdeiksi. Miehen kanssa vauva mukana tanssipaikalla totesimme, että kuitenkin mukavampaa olisi olla kahdestaan. Ajoimme takaisin kotiin, syötin vauvalle iltapuuron ja vauvakin jäi kotiin.
Oli itkenyt jonkin aikaa. Lapsi oli kysellyt äitiä monta kertaa. Kumpikin oli nukahtanut kuitenkin.
Oli mukavaa kävellä hiljaa tanssipaikalle ja jutella ilman keskeytyksiä. Join matkalla oluen, kuin joskus ennen.
Oli nuori olo - oman ikäinen tai ehkä vähän nuorempikin.

Tansseissa näkyi hauskannäköisiä ihmisiä. Paljon kukkapuseroita, mekkoja, kiilakorkoja. Oli juhlavaa ja rentoa. Lyhyitä vanhoja miehiä. Laulukilpailun voittajaa kehuttiin vieressä, kehotettiin tangomarkkinoille. Nainen totesi, että nehän on kaikki missejä.
" Ei sinussakhaan mithään vikkaa ole. Sielä oli tänä vuonna naisila niin huono taso, että olisit varmasti pärjänny. "

Vauva on syönyt kiinteitä pian viikon. Hyvin maistuu.
Ensimmäisellä kerralla oli koko perhe koolla ja kamera valmiina irvistyksiä varten, mutta vauva söi vain.
Ei ainuttakaan irvistystä tai inhon väristystä. Vauva söi kuin olisi syönyt aina. Lapsen kanssa syöminen ei ollut niin helppoa ja piti käydä neuvolassa kuukauden välein painokontrollissa pitkään. Toivon, että tällä kertaa ei tarvitsisi keskittyä painoon niin paljoa. Lapsen kohdalla en ollut koskaan huolestunut painosta, silti sitä piti tarkkailla säännöllisesti.
Vauva on syönyt perunaa, porkkanaa, kukkakaalta, riisipuuroa, kaurapuuroa, mangoa ja banaania. Kaupan soseita ja omatekoisia. Tuorekurkkua on saanut pureskella omasta kädestä.
Sauvasekoitin pitäisi kaivaa omista tavaroista jostakin vinttikomerosta. Nyt soseutin painamalla siivilän läpi.

Lapsi on syönyt nyt vähän aikaa reilusti vähemmän sokeria. Huomaan suuren eron. Lapsi on vilkas muutenkin, sokerihumalassa todella vilkas ja levoton. Keskittyminen ja totteleminen on vaikeaa. Näyttää, ettei se tunnu lapsestakaan hyvältä. Sokeria ei ole jätetty kokonaan pois. Lapsi ei itse huomaa juurikaan eroa. Karkkipäivänä hedelmäpatukka kelpasi hyvin.

Täti B kävi miehensä kanssa hakemassa puhelimen, joka eilen jäi. Lapsi kysyi Täti Bltä, että oletko sinä Bertta-mummo. Täällä tulee vastaan paljon mummon tavaroita ja mieleen muistoja. Bertta-mummosta on puhuttu enemmän ja katsottu valokuvia. Lapsi on oppinut tunnistamaan kuvista mummon.
Täti Bssä on varmasti jotain samaa, paljonkin.

Lapselle on kerrottu, että Bertta-mummo on taivaassa. Lapsi ei ymmärrä kuolemaa, taivaassa olo on varmaankin lapselle konkreettista. Näyttää sormella, että mummo on ylhäällä.

Norjassa on joku pieni lapsi oppinut kuoleman. Perjantaina terrori-isku. 92 kuollutta.
Koko maailma suree.



Tänä aamuna:

" - Tiäthän, että äiti rakastaa sinua?

   - Joo, olet mun kulta. "

Hammas

Tänään vauvalle puhkesi ensimmäinen hammas.
Eilen vielä näkyi ikenen läpi, tänään selkeästi puhjennut alas oikealle.

Hyvin ajoitettu, ajattelin huomenna antaa vauvalle perunaa.

Vauva on viisi kuukautta jo.
Lapsen kanssa aika meni nopeasti, vauvan kanssa vielä nopeampaa.
Pikkuvauva-aika alkaa olla jo ohi.

Vauva ryömii - hitaasti, mutta kuitenkin. Hamuaa kaikkea suuhunsa, kuolaa ja puree ikenillä.
Vieläkin viihtyy parhaiten sylissä. Nukkuu hyvin, yöllä ja päivällä.
Antaa isoja suukkoja.
Nauraa paljon. Lapsen mielestä on ihanaa naurattaa vauvaa.

Lapsen suusta

" Sinä olet hilveän kaunis minun oma isi!"

Lapsi osaa puhua kauniisti. Haluaa olla ihana.

Tänään ensimmäistä kertaa kommentoi ruokakaupassa muita ihmisiä.
Istui ostoskärryssä ja katseli asiakkaita. Tuli perhe isokokoisia ihmisiä.
Lapsi osoitteli sormella ja ilahtuneesti:

" Sinä olet pullea! Sinäkin olet pullea! Sinä et ole pullea!"

Pulleita onneksi nauratti.

En tiennyt yhtään, mitä pitäisi tehdä. Varmasti näytin vaivautuneelta, vaikka hymyilytti.
Kun en haluaisi lasta vaientaa, mutta ihmisten mieltäkään ei saisi pahoittaa.

Kassajonossa en uskaltanut ottaa enempää riskiä, lähetin lapsen siskon kanssa autoon odottamaan.

Serkkutyttö

kävi kylässä. Se, jonka kanssa asuinkin vähän aikaa kimppakämpässä.
Oli mukavaa, pitkästä aikaa vietettiin muutama päivä yhdessä. Yötkin nukkui minun ja lasten vieressä.
Miehellä oli yövuoroa töissä.

Täällä on jo nyt käynyt enemmän vieraita kuin edellisissä asunnoissa. Tänne on sukulaisten helppo tulla, tuttuun paikkaan. Eno viihtyi pitkään, serkkutyttö miehen ja kahden pienen tytön kanssa, täti miesystävänsä kanssa ovat olleet yökylässä. Serkkutyttö suloisen yksivuotiaan poikansa kanssa vietti päivää täällä.
Olen nauttinut, jutellut ja viettänyt aikaa iltatulilla. Sukulaisia on paljon ja ehkä lasten syntymän myötä olen tullut vieläkin sukurakkaammaksi.

Tänään oli vauvan neuvola.
Pituutta 63,7 cm ja painoa 5810 g, päänympärys 42 cm.
Lääkäri tutki, venytteli, liikutteli ja paineli. Vauva kikatteli.
Terve vauva, painokäyrä alaspäin suuntautuva. Nyt pitää aloittaa kiinteä ruoka.
Kävin ostamassa kaksi muovista vauvalusikkaa, että on mukavampi syödä.
Näin neuvolassa tuttua äitiä kuusiviikkoisen vauvan kanssa. Oli mukavaa rupatella.
Kotiin ajellessa tajusin, että en enää muista läheskään kaikkea kovin tarkasti vauvan synnytyksestä.
Synnytyskipua on vaikeaa kuvitella. Moni yksityiskohta vähän hämärän peitossa. Tutun synnytyksen oli hoitanut sama mieskätilö kuin vauvankin kohdalla. Kummallekin, tutulle ja itselleni, oli jäänyt todella positiivinen kuva kätilöstä. Kätilö otti isän vahvasti mukaan synnytykseen, antoi tehtäviä ja teki isän mukanaolon luontevasti hyvin merkittäväksi. Vahva ammattilainen.

Tänä iltana kerään hetken voimia ja siivoan kaikki sotkut. Pakkaan neljän päivän tarpeet. Tyhjennän talosta suurimman osan henkilökohtaisista tarvikkeista ja vien lukittavaan vinttikomeroon. Talo on vuokrattu jo kauan sitten eräälle lapsiperheelle ja isovanhemmille loppuviikon ajaksi. Meidän perhe lähtee evakkoon vanhempien luokse. Sunnuntaina takaisin. Tämä on ollut tiedossa koko ajan, tähän on osannut valmistautua. Ei tunnu raskaalta tai edes kovin työläältä. Vien lapsen aamupäivästä siskon luokse ja siivoan loput jäljet vauvan kanssa.

Ulkona on viilentynyt. Tänään tuntui aamusta kylmältä. Piti laittaa nahkatakki ulos päälle. Osa tuuletusikkunoista oli jäänyt auki ja yön jälkeen talo oli kolea.
Mielessä välillä valmistaudun talveen. Aion pitää takassa tulia, jospa se lämmittäisi taloa vähän lisää pakkasella. Nyt kesän aikana pitäisi lämmittää pihasaunaa useammin, peseytyä aina siellä. Lämmittää vettä padassa ja säästää öljyä, talvella sitä menee kuitenkin. Talo lämpeää öljyllä.
Kun illalla lämmittää pihasaunan, voi vielä aamulla mennä pesulle lämpimällä vedellä.

Pappa osti 90-luvun loppupuolella ennen kuolemaansa suuren määrän haapoja polttopuiksi. Niitä on vielä paljon ladossa. Saunaa niillä ei voi lämmittää, mutta takassa menevät hyvin.
Kuuntelin yhtenä iltana haastattelun, joka oli tehty 90-luvulla radioon mummon ja papan yhteiselosta - Käsi kädessä. Papan kuolemasta tulee joulukuussa kolmetoista vuotta. En ollut kuullut papan ääntä yli kahteentoista vuoteen ja olin jotenkin jo vähän unohtanut. Äänen mukana tuli muitakin muistoja. Ja ikävä.

Tuntui entistä paremmalta, että vauvalla on papan nimi. Voi kunpa...

Nauhalla mummo on oma itsensä. Hyppelehtii jutusta toiseen, jättää lauseita kesken ja aloittaa jo uutta. Pystyn pysymään ajatuksessa kiinni, vaikka haastattelija ei koko aikaa pysykään. Haastattelu on tehty ennen muistisairauksia, ennen kuin sellaista osasi ajatellakaan. Mummo kuoli yli kaksi vuotta sitten. Lapsi oli silloin alle viikon ikäinen. Viimeisenä äitienpäivänä kävin katsomassa mummoa äidin kanssa. Odotin lasta. Siinä oli taikaa. Dementia oli syönyt mummoa jo paljon. Äiti kertoi mummolle, että olen raskaana, että mahassa on vauva. Yhdeksän lapsen äidille raskaanaolo oli niin merkittävä ja läheinen asia, että se sai vedettyä mummon tiukasti hetkeen kiinni. Mummo nousi ylös, tuli ja halasi. Sanoi, että täytyy aivan onnitella. Kysyi, miten olen voinut.

Rakkaita, rakkaita. En tiennyt, että näin vieläkin kaipaan.

Väsyneen hetki

Sellainen olo, että haluaisi kuunnella niin hyvää musiikkia, että itkettäisi.

Vähän haikea mieli. Lapsen kanssa monta riitaa päivän aikana, viimeisin juuri ennen nukkumaanmenoa.
Olin vihainen ja huusin. En voinut jättää sitä niin. Kävin pyytämässä anteeksi lapselta, ettei toisen tarvitse nukahtaa pahalla mielellä.

  - Minulle tuli pikkusen paha mieli, äiti.
  - Niin, niin äitilleki.

Vauva nukahti sohvalle. Lapsi nukkuu makuuhuoneessa. Molemmat niin kauniita, että tuntuu täysin mahdottomalta, että ikinä olisin tippaakaan ärtynyt kummallekaan.

Ikkunan takana

Eilen oli hellettä. Tänään aamulla viileämpää, mutta keskipäivästä alkoi taas lämmetä.
Lapset nukkuvat päiväunia. Päiväunien jälkeen asioille kylälle.

Lasten päiväunien aikaan oma lempipaikka on ehdottomasti keittiön pöydän ääressä. Ikkunasta näkyy mummon kukkapenkkiä, aitaa, postilaatikko ja tie. Naapuritalot ja piha. Kukkapenkkejä ei ole kunnolla hoidettu vuosiin, mutta eilen oranssit liljat puhkesivat kukkaan. Kaunis on kukkapenkki, kun siinä kasvaa luonnonkukkia ja heinääkin.

Eno ajoi eilen nurmikon. Oli jo pitkää heinää. Piha tuntuu isommalta, kukat erottuu paremmin.

Lapsi näki viime yönä pahaa unta.
Aina, kun lapselta kysyy, mitä unta näit, hän vastaa "minausu". Dinosauruksista unia.
Tänä aamuna varhain lapsi kertoi, että joku setä laittoi hänet roskikseen. Oli pelottava uni.
Sanoin, että se on vain unta ja äiti on tässä vieressä. Se auttoi.

On hyvä tunne täällä asumisesta. Onnentunne.
Nyt se on tuo, kun saa keittiön ikkunasta katsoa.
Syksyllä varmaan tulet takassa.