Asunto on tyhjä

ja avaimet toimitettu vuokranantajalle.
Eilen äidin kanssa siivoamassa, lapset mukana.
Äiti teki naisen työn, siivosi suurimman osan. Kävin välillä nukuttamassa lapset päiväunille mökille ja nukuin itsekin pari tuntia. Kaikki tavarat on tuotu vanhaan mummolaan, sullottu vinttikomeroihin ja autotalliin.
Pikku hiljaa alkaa armoton karsiminen, tavaraa on saatava vähemmäksi. Voi olla, että keväällä on muutto pieneenkin asuntoon, ylimääräistä on varmasti liikaa.

Kasvihuonelaatikko jätettiin paikoilleen. Jätin tulevalle asukkaalle lapun, kerroin että mullat on laitettu pohjalle viime kesänä ja levyt suojaavat ikkunakantta talvella. Kerroin vielä viime kesän sadosta - kesäkurpitsaa, tomaattia, sipulia, porkkanaa ja yrttejä. En tiedä, kuka sinne seuraavaksi muuttaa, mutta itse olisin kyllä ilahtunut, jos asunnon pihalla olisi yllätyksenä kasvihuonelaatikko.

Mies ehti pakata ja kantaa suuren määrän sunnuntaina. Maanantaina oli työpäivä ja tiistaina alkoi loppuviikon kestävä sairasloma. Viisaudenhampaiden poisto suupolilla kaupungissa. Mies on pois pelistä lähes täydellisesti, toivottavasti jaksaa ottaa rauhallisesti riittävän kauan. Tällä kertaa poistettiin kaksi hammasta, syyskuussa vielä kolmas. Lapsi oli sen aikaa mummolassa. Mies ei voinut ajaa takaisin kotiin, olin kuskina ja vauva mukana. Vauva inhoaa autossa istumista. Itkee joka kerta. Nyt oli kuuma autokin.

Koko perheellä oli nopea kesäflunssa, vauvalla on vielä nuha. Nukkuu levottomasti ja on vaikea syödä. Tänään jo vähän parempi.

Eno on viettänyt kesälomaa täällä reilun viikon. Tulistellut illat laavulla. On juteltu yömyöhään monena iltana. Mitä enemmän kello, sitä enemmän keikkoselkänauruja. Lapsi viihtyy totaalisen hyvin isoenon seurassa. Uskoo, että isoeno asuu vintissä pysyvästi. Varmasti kaipaa, kun enon työt alkavat etelässä.

Tänä iltana ruoaksi nuotiolla paistettua makkaraa, salaattia ja uusia perunoita.

Lapsen hiukset

Lapsi sai ensimmäisen hiustenleikkuunsa tiistaina. Kampaamon täti antoi muutaman kiehkuran säästettäväksi. Lapsi näyttää välillä isommalta ja välillä pienemmältä pojalta kuin ennen. Silmä on jo tottunut ja muistan, että hiukset on todella leikattu.

Lapsi istui rauhallisesti paikallaan leikkuun ajan. Halusi myös, että hiukset föönataan kuiviksi, vaikka kampaaja ajatteli, ettei kärsivällisyys riitä enää istumiseen. Hienosti meni. Hieno lapsi.

Muuttoa

Viime viikonloppuna oli siskon ja miehen veljen rippijuhlat.
Mies ja lapsi menivät etelään rippijuhliin, itse olin vauvan kanssa siskon juhlissa. Hyvin meni kaikilla.
Mies ja lapsi matkustivat yöjunalla lauantaina, lensin vauvan kanssa maanantaina. Lapsella oli ollut vähän ikävä. Minulla vähän enemmänkin ikävä. Torstaina yöjunalla koko porukka juhannuksenviettoon kotiin.
Vauvan kummisetä tuli vieraaksi.

Eilen viimeiseksi yöksi asunnolle. Ei voi enää sanoa kodiksi. Mies on vielä hakemassa loppuja tavaroita.
Haikeus tuli. Se oli koti, vaikkei unelmien koti ollutkaan. Vähän rempallaan, laatikot vinossa ja kylmäkin. Sisällä silti lämpimiä tunteita ja ihmisiä. Vinttikomeroissa on nyt jätesäkkeihin sullottuna lähes koko omaisuus. Huomenna menen vielä siivoamaan, jos saan lapsen mummolaan hoitoon.

Kyllä saa taas illalla unta, kun pakkaa, kantaa ja järjestää tavaroita.
Vanha mummola tuntuu kotoisalta.

Kesä

Viikko mahtavaa hellettä.
Kesäkodissa viihdytty kertakaikkisen hyvin. Netti tulee ensi viikolla.
Vanha lattia narisee, tutut tuoksut, muistot. Kyläkaupassa on käyty melkein joka päivä.
Monta, monta tervetulotoivotusta.

Näin päätettiin, että viivytään kevääseen asti. Irtisanotaan kodin vuokrasopimus ja muutetaan takaisin vasta kun minun työt alkaa. Katsotaan sitten, että mihin.

Lapsi nauttii, kun on paljon pihaa, missä juosta. Välillä ikävöi kotiin.
Sanoo kyllä usein, että on kiva asua täällä.

Tuntuu hyvältä jäädä. Järkevääkin se on. Kerrankin järki ja tunteet linjassa.

Yhden yön päästä

Yksi yö vielä kotona ja sitten kesäkotiin. Hyvällä mielellä.
Pakkasin omat vaatteet ja laitan ne jo tänä iltana matkaamaan äidin kanssa valmiiksi.
Loput pakkaan illalla ja huomenna.
Ei lainkaan ahdistusta tai stressiä pakkaamisesta. Se, mitä ei ole, ei tarvita.
Jos jotain unohtuu, sen voi hakea kotoa. Kesällä ei paljoa tarvi.

Nettiasia ei ole vielä selvinnyt. Eilisestä matkasta Ruotsiin jäi käteen vain perheen yhteistä aikaa ja ajokilometrejä. Turhaakin ajoa monta kymmentä kilometriä. Sen päätteeksi käytiin hampurilaisilla.
Mies oli pakannut vaunutkin mukaan, mutta vauva oli itkuinen, eikä halunnut olla vaunuissa. Ei oltu kovin pitkään. Nettiasiaan palataan maanantaina.

Ensi syksy vähän mietityttää. On paljon kaikkea. Mies on viikot opiskelemassa toisella paikkakunnalla. Toivottavasti kaikki menee sillä tavoin, kuin toivotaan.
Luotan kyllä siihen, että kaikki menee hyvin. Järjestyy.

Lapsi on ollut välillä vähän mustasukkainen. On oikein kiltti vauvalle, hoitaa ja rakastaa, mutta haluaa vähintään yhtä paljon huomiota. Ihan oikeudenmukaista. Tänään loukkaantui, kun sanoin vauvaa äidin muruksi. Piti korjata lapselle, että sanoin vauvalle, että lapsi on äidin muru.

Vauvan kanssa on ollut enemmän rauhallisia, ihania imetyshetkiä. Lämmin pieni vauva ihan vieressä, saa silittää vauvaa ja vauva silittää takaisin. En montaa tärkeämpää asiaa keksi.
Ei ole mitään samanlaista läheisyyttä.
Kyllä sitä on onnellinen, kun saa pientä vauvaa imettää.

Helatorstai

Helatorstai torppasi suunnitelmat käydä Ruotsin puolella nettiasioissa.
Pyhäpäivä sielläkin. Rajalla suurin osa tavan kaupoista on auki, mutta ei juuri tämä putiikki.

Huomenna sitten.

Ulkona sataa taas. Vein pyykkitelineen ulos toissapäivänä.
Siellä ovat kastuneet ja kuivaneet monta kertaa jo.
Tällä kertaa rakeet kastelee.

Ilta kävelyllä

On jo kesäkuu. Tänään paistoi aurinkokin iltapäivästä.
Miehellä viimeinen koulupäivä. Neljä päivää kesälomaa ja sitten harjoitteluun.
Mies tuli koulusta, lapsi heräsi päiväunilta ja menimme kaikki kävelylle kauppaan.

Matkalla tuli vastaan Ilta ja jututti lasta. Ihana pian 85-vuotias nainen.
Nauratti lasta, ja kun lapsi innostui ja pomppi ilmaan, pomppi Iltakin.

Lapsi osaa sanoa selvästi oman nimensä. Yleensä kertoo sen reippaasti, kun kysytään ja silloinkin kun ei kysytä.
A i n a  aikuinen, joka nimeä kysyy, tarkistaa sen vielä minulta. Minua se vähän ihmetyttää. Ehkä se lapsen nimi on sitten vielä erikoisempi ja oudompi monelle, kuin mitä ajattelen. Tuntuu tyhmältä sanoa juuri samat kirjaimet juuri samalla äänensävyllä peräjälkeen lapsen kanssa. Kaikuna. Lapsi usein kertoo aikuisille myös, että on iso poika ja osaa puhua. Vielä ei ainakaan näytä harmittavan, että aikuinen kääntää katseen minua kohti kysymysmerkkinä, kun lapsi vastaa nimensä. Toivottavasti ei alakaan harmittaa.

Pyykkivuori valloitettu vihdoinkin. Tuntui kevyemmältä.
Meni noin puoli päivää, kunnes oli taas kunnon kasa pyykkiä kylppärin lattialla.

Miehen kanssa mietitty asuntoasioita, pyöritelty vaihtoehtoja, ennustettu ja kuviteltu. Aika näyttää, kun malttaisi odottaa. Kesän reissuja myös hahmoteltu. Lähinnä, miten kuljetaan ja kuinka pitkäksi aikaa.

Ennen nukkumaanmenoa koko perhe makoili hetken sängyllä. Lapsi viihdytti lausumalla loruja. Hyviä äänenpainotuksia ja hienoa tulkintaa. Halusi aina vielä yhden, kun pääsi vauhtiin. Lorut on se juttu. Pitkän aikaa lapsi on halunnut joka ainoa ilta, että luen Pitkät on illat -lorun. Ei tarvitse paljoa kirjaan katsoa, kun sitä lorua luettelee - alkaa tulla selkäytimestä.

Vauva nukahti aikaisin yöunille. Heräsi vähän aikaa myöhemmin. Kalasteli hymyjä, oli tyytyväinen ja hyväntuulinen. Väsymys painoi silmäluomia, mutta hymy ei hyytynyt. Niin pieni vauva, ei vielä kovin paljoa osaa eri asioita. Mutta osaa ottaa tiukasti kädestä kiinni, kun yrittää nukahtaa. Haluaa, että pidetään kädestä kiinni ja ollaan lähellä.
Vauva osaa jo näppärästi kääntyä mahalleen. Osaisi sen unissaankin, ja yrittää niin tehdäkin välillä.

Huomenna aamupäivästä Ruotsiin hoitamaan nettiyhteyttä kesäkotiin. Sieltä saa paremman yhteyden kuin suomalaisilta operaattoreilta, hinnassakin voittaa.

Uni, tule jo.