Huono keli

Joulunalusajan stressi ja levottomuus. Lapset ajautuvat jatkuviin riitoihin -lähes koko ajan.
Oma uupumus näkyy. En ole parhaimmillani. Ilo ja nauru jäävät.
Huutoa ja hermojenmenetystä. Sanon lapsillekin, etten jaksa.
Jostain saan vähän voimia jaksaa kuitenkin.
Välillä valopilkkuja. Halataan ja luvataan yrittää enemmän.
Sovitaan aina. Ja aloitetaan riita taas uudestaan.

Huomasimme yhtäkkiä, että olemme olleet miehen kanssa kolme vuotta yhdessä.
Nostimme maljat. Lapset halusivat myös, sanoivat että se on heidänkin, meidän kaikkien,
yhteinen juhla. Pitivät puheet. Pienempi sanoi, että on niin kivaa. Isompi sanoi,
että on hyvä puoli-isä.

Olen saanut olla alakuloinen hyvässä seurassa. Saanut sanoa, että tuntuu kiittämättömältä
voida huonosti, kun kaikki on hyvin.
Ja saanut silti olla. Iloton ja väsynyt.
Onneksi hetkittäin nauruunpurskahtelijakin.
Onnellinen pohjimmiltani kaiken aikaa.

Kiitollinen ihminen.


Isompi lapsista on ollut erityisen vaikea.
Ja sitten yhtäkkiä puhkeaa lauluun.

Hei veli,
nyt on ollut vähän huono keli.
Maailma ajaa joskus yli,
mut meil on aina suuri syli.

*Jvg feat. Vesala - Hombre

Valo

Lapsi täytti lokakuun puolella yhdeksän vuotta.

Yhdeksään vuoteen on sisältynyt monta asiaa, tunnetta,
vaihetta ja ihmistäkin.
Se onnentunne, minkä koin vähän lapsen syntymän jälkeen,
löytyy yhä sisältä helposti.
Totaalinen rakastuminen vastasyntyneeseen kantaa.

Suhde esikoiseen on ollut monisävyinen.
Vastassa näkyy samanlaiset kasvot.
Minunkaltaiseni ihminen.
Taisteluhan siitä välillä syntyy, mutta miten rakas taistelupari.

Tulee välillä viereen. Syliin ei juurikaan.
Halaa iltaisin hyvän yön merkiksi.

Huomenna juhlitaan vähän viiveellä, mutta ei yhtään vähempää.

Ihanat pojat!

Lokakuun viimeinen päivä. Mielettömän kaunis aamu.
Aurinkoa, 15 astetta pakkasta.
Kävelen töihin. Ja pimeässä kotiin.
Lapsille otsalamppu mukaan, kotimatkalla ei ole katuvaloja.

Aamulla ottivat potkurit. Alun alamäestä hyvät vauhdit ja peräkanaa matkaan.
Katsoin ikkunasta. Lähtöä ennen oli aamukiirettä - ja kireyttä.
Suloiset koululaiset. Teki mieli huutaa perään, että
     "Ihanat pojat!".

Viikonloppuna tilattiin takkapuita.
Sunnuntain jumppana halkokuutio pinoon ulkovarastoon miehen kanssa.

Hiljainen onnentunne jäi sävyksi koko alkuviikkoon.

Perjantai

Pian lähden töistä kotiin. Viikonloppu odottaa.

Tänä viikonloppuna valmistelemme pihan talvikuntoon.

Trampoliini puretaan, terassikalusteet varastoon.

Grillataan viimeistä kertaa tänä vuonna. 

Viikko sitten meillä oli suunniteltuna sama ohjelma. 

Perjantaiaamuna herätin miehen ja yllätin minimatkalla. 

Tavarat viikonlopun reissua varten matkalaukkuun

 ja lapset mummolaan.

Kaksi yötä Luulajassa oli ihanaa. 

Tulevaa opiskelua varten olemme hillinneet kuluttamista arjessa ja juhlassa.

Karsineet ylimääräisistä. 

Kaksi yötä kahden kesken hotellissa ei ole sellaista ylimääräistä.

Se on tärkeää ja tarpeellista - pakollistakin. 

Hotellin baarissa kuohuviinilasin äärellä kirkastui ajatus, 

että kun ydinperhettä emme voi saavuttaa, 

on perheemme ydin meidän parisuhteemme. 

Ja sitä vaalitaan, se on maljansa ansainnut. 

Matkantekijät

Tulimme sellaiseen uuteen risteykseen, että monetkin suunnat ovat mahdollisia.

Mies hyppäsi pois työstään. Opiskelu toiveissa. 

Yllätyin, kuinka paljon onnellisuutta tyhjän päälle heittäytyminen toi koko perheelle. 

Elämästä ei jäänyt mitään pois, vaan moni asia tuli mahdolliseksi. 

Uusi suunta selviää ehkä tulevien kuukausien aikana. 

Se kaikki kuori minustakin oivalluksen, 

että nyt voisi olla aika pohtia tulevaa ja sitä tukevia asioita. 

Että kaikki on mahdollista. 

Ruskakausi alkaa olla tunturissa ohitse. 

Viime viikonlopun vieraat Etelä-Karjalasta ilahduttivat käynnillään ja mahtavilla tuliaisilla. 

Kanttarelleja, rieskaa, lihapiirakoita. 

Sain miehen ukilta pienoisversion Imatran Impi -veistoksesta. 

Taisto Martiskainen on tehnyt veistoksen kuohuihin menneiden muistoksi.

Illalla mietin, miten olikin osannut niin hienon lahjan valita minulle. 

Pidin siitä niin paljon. 

Miehen ukki piti meidän kodista. 

Luonto oli mykistävä - niin sanoi monta kertaa.

Hyvä, että jaksoivat tulla, vaikka matka on pitkä. 

Toiveet

Vielä kaksi aamua ja pienemmän kesäloma alkaa.

Ostin kaupasta suklaata, kortissa kiitän hyvästä hoidosta ja 

mukavasta yhteistyöstä. 

Päiväkotiura tällaisessa muodossa päättyy. 

Pieni menee syksyllä esikouluun. 

Eskarin iltapäivät on silti onneksi tutussa paikassa tuttujen hoitajien kanssa. 

Koululainen sai todistuksen ja siirtyy kolmannelle luokalle. 

Selvisin kevätjuhlasta kyynelittä, vaikka tiukkaa teki.

Lapsen opettaja muuttaa pois. Halasin ja kiitin - todella - hyvästä yhteistyöstä. 

Parin vuoden aikana ehti kasvaa oppilas ja opettajakin.

Kevätjuhlan jälkeen luin opettajan lapselle antaman kortin. Sumein silmin.

"Kiitos! On ollut ilo tutustua sinuun. Olet huumorintajuinen ja ajattelevainen poika. Olet ilahduttanut minua omanlaisellasi ajattelutavalla joka päivä. Olemme käyneet mieleenpainuvia keskusteluita. Sinulla on hyvä sydän. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämään ja ahkeruutta koulutielle."

 

Kesälomatoiveena on käydä aktiviteettipuistossa. Sen lupasin toteuttaa. 

Toivon ihania kesäpäiviä.

Enemmän kuin muuta, toivon läheiselleni ihania ja terveitä kesäpäiviä.