lauantai 28. toukokuuta 2011

Lauantain aamiaisella tulee olla jälkiruoka

Sataa. Ei siis pitkää kävelylenkkiä tunturiin.
Jotain muuta tälle päivälle. Nyt tässä olisi se sadepäivä, jolloin voisi tehdä rästihommia ja valmisteluja sisällä.
Katsotaan nyt..

Jos jaksan innostua, voisin tehdä marenkia leivoksia varten siskon rippijuhliin.
Kaikkea muuta kuin tavan kotitöitä siis. Ne marengit kyllä pitäisi sitten kuljettaa täältä vanhemmille saakka. Kesäkodista olisi lyhyt matka.

Myöhäisen aamiaisen jälkiruoaksi suklaapusu. Lauantai on paras!

perjantai 27. toukokuuta 2011

Uimassa lapsen kanssa

Vauva kääntyi eilen selältä mahalleen ensimmäistä kertaa. Ikää noin kolme ja puoli kuukautta.

Tänään kävin aamupäivällä lasten kanssa kaupassa ja kahvilassa. Lapsi sai leikkiä kaupan leikkipaikassa, mutta vähän karkaili. Juoksi ja loikki sukkasillaan kaupan perälle saakka. Kävelin perässä, mutta annoin pomppia menemään, kun näytti niin nauttivan siitä. Ei onnistunut tiukkana tai vihaisena oleminen tällä kertaa, kun nauratti.

Piti jo eilen yllättää lapsi päiväunien jälkeen, mutta lapselle ei uni tullut ollenkaan eilen päivällä.
Yllätys siis tänään.
Vein lapsen kylpylään uimaan pitkästä aikaa. Olimme ainoat uimarit ja saunojat.
Tavallinen sauna oli lapsesta parempi. Höyrysaunassa oli liian yrttistä. Saunassa oli tilaa vaihtaa istumapaikkoja, lapsen mieliksi kokeilimme useita paikkoja.
Mies kävi sillä aikaa vauvan kanssa kävelylenkillä. Uinnin jälkeen vaihdoimme lapset - menin vauvan kanssa kuntosalille ja mies lapsen kanssa kotiin.

Jos huomenna on nätti sää, tulee koko perheen kävelylenkki tunturiin päin. Saisi aurinko paistaa.
Olisi mukava ottaa eväitä mukaan.

Vielä viikko kotona. Joka päivälle olisi tiedossa paljon kotitöitä. Pyykkiä ja pakkaamista. Koti pitäisi jättää kohtuulliseen kuntoon kesäksi. Mistähän sitä saisi ylimääräistä energiaa?

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Kesäkodissa käymässä

Lähdin maanantaina lasten ja ystävän naapurista kanssa vilkaisemaan kesäkotia.
Kirpputorilla ja kaupoissa piti myös käydä. Jäin vanhemmille yöksi lasten kanssa, ystävä jatkoi mökkeilemään. Eilen ystävä nappasi paluumatkalla mukaan ja takaisin kotiin.
Mukavaa oli.

Kirpputorilla oli vaikka mitä. Löytönä vanha Savotta-merkkinen lapsenkantorinkka. Haalistunut, mutta ehjä. Hinta kokonaiset 4 euroa.

Vein vanhaan mummolaan lakanoita valmiiksi. Reilu viikko vielä kotona, sitten alkaa kesä.
Tuntuu hyvältä.
Piha, laavu, ulkosauna ja talon kaikki ihanat huoneet siellä odottavat. Ystävä lupasi ajella kesällä vapaapäivien viettoon meidän luokse. 80 kilometriä ajaa helposti vaikka yhdenkin illan vuoksi.

Kotiin oli mukava tulla takaisin. Mies yllätti, oli siivonnut koko asunnon. Erityisesti lapsen huoneen kaaoksen selvittäminen lämmitti. Kaikki lelut oli järjestetty omiin laatikoihinsa, kirjat hyllyssä järjestyksessä. Taas pitäisi käydä lapsen lelut läpi ja ottaa osa talteen odottamaan. Lapsi saa valita pienen kassillisen leluja mukaan kesäksi.

Lapset nukkuu, itsekin voisi mennä vähäksi aikaa lepäämään. Lapsi näkee usein yöllä painajaisia ja levottomia unia, viime yönä herätti taas huudolla. On sanottu, että voi tulla viereen nukkumaan, jos siltä tuntuu. Vielä on nukahtanut heti takaisin ja jäänyt omaan sänkyyn. Reppana.

lauantai 21. toukokuuta 2011

Lauantaina

Lauantai mennyt rennosti ja lauantaimaisesti.
Mies nukkui pitkään. Aamupäivä meni mukavasti ja nopeasti lasten kanssa.
Vähän kotitouhuja, enemmän oleilua. Kävin lapsen päiväunien aikana pitkällä kävelyllä vauvan kanssa. Teki hyvää, vaikka aluksi ei huvittanut ollenkaan.

Ruoaksi mies teki valtavan annoksen makaronilaatikkoa. Riittää ainakin huomiseksi, ellei ylihuomiseksikin.
Hyvää oli. Lapsi söi ison annoksen. Makaronilaatikko on yksi lapsen suosikeista. Muita lempiruokia on muiden muassa mustamakkara, makkara, nakki ja liha. Linjasta poiketen myös kasvissosekeitto maistuu. Onneksi.

Päänsärky on vaivannut koko illan. Ehkä uni auttaa.

torstai 19. toukokuuta 2011

Kahvilassa

Lapsella on kerhoa. Minulla ja vauvalla kolme tuntia aikaa.
Voi käydä kaikessa rauhassa ruokakaupassa ja olla vaan.

Istun kahvilassa ja vauva nukkuu vaunuissa.
Aika luksusta.

Mitähän sitä ruoaksi tänään? Ehkä savulohipastaa.
Jos viikonloppuna on hyvä sää, voidaan grillata.
Nyt ainakin on kylmä, eilen satoi vähän  lunta. Ei mitenkään kovin kesäistä, mutta ei mitenkään poikkeavaakaan tähän aikaan.

maanantai 16. toukokuuta 2011

3 kuukautta

Vauva täytti eilen kolme kuukautta.
Lapsi meni vauvan viereen sänkyyn. Sanoi vauvalle: "äiti lakastaa meiät."
Vauva on niin rakas meille kaikille. Lapsi on hienosti ottanut vauvan pikkuveljekseen.
Kertoi tänään hiekkalaatikolla naapurin pienelle tytölle, että vaunuissa nukkuu pikkuveli.

Vauva haluaa olla sylissä koko ajan. Pitää tiukasti kiinni kädestä, puristaa, ettei vaan joutuisi yksin
mihinkään. Vauvalla on oikeus olla sylissä, saa olla niin paljon kun haluaa.
Kasvaa kuitenkin niin äkkiä siihen, ettei pysy sylissä enää millään.

Mies meni eilen 200 km päähän kaupunkiin kavereita katsomaan. Oli ollut hauskaa. Kaupunki oli ollut täynnä ihmisiä juhlimassa maailmanmestaruutta. 
Mies käy ehkä kerran kuukaudessa tai parissa. Pieni irtiotto tekee hyvää kaikille. Luin, söin herkkuja ja menin nukkumaan ihan hyvissä ajoin.
Mies tuli tänään takaisin ja toi mukana kiinalaista ruokaa, kuten toivottiin. Lapselle oli ostanut uudet tennarit, viime kesän tennarit auttamattoman pienet.
Aioin leipoa lapsen kanssa jo lauantaina, mutta vasta tänään tuli porkkanakakkua.

Tuntuu, että viikonloppu venyi tällekin päivälle. Arki alkaa vasta huomenna.
Päivät sekaisin, kyllä ne siitä järjestyy.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Karkkikauppaan

Bloggerissa tapahtui jotain, viimeisin päivitys hävisi vähäksi aikaa.
Tänään oli ilmestynyt takaisin. Mietin, että pitäisi tallentaa asioita muuallekin kuin tänne, varmuuden vuoksi.
Aloitin tämän blogin muistoksi tästä ajasta, kun lapset ovat pieniä. Aika moni asia on jäänyt tämän blogin varaan.

Suunnittelin pitkää lenkkiä, mutta taitaa jäädä tältä päivältä. Mies sairastaa, on paljon hommaa ja kaikkea ei voi saada. Lapsi toivoi, että tänään leivottaisiin kakkua. Ei ole leivottu aikoihin, paitsi mies lapsen kanssa. Ajattelin porkkanakakkua.

Vauvaa itketti eilen illalla ja tänään aamun. Kurkistin suuhun, mutta vielä ei näkynyt hammasta.
Tiedä sitten, onko sinne vielä tulossa. Lapselle puhkesi ensimmäiset hampaat kolmen kuukauden iässä.
Ainakin puretuttaa välillä kovasti, purulelu vain ei vielä pysy kädessä.
Vauva on oppinut pärisyttämään. Tosi suloista, ja kuolaista.

Muutama viikko vielä täällä kotona ja sitten mummolaan. Olen valmistellut mielessäni lähtöä.
Mukaan täytyy ottaa ainakin pinnasänky, kylpyammeet, tietokone ja polkupyörät. Naapurinpojalta jäi pieneksi polkupyörä, saimme ostaa sen lapselle. Lapsi toivoi ja kyseli omaa polkupyörää aina kun näki jossain pienen pyörän. Kiva, että löytyi käytettynä. Lapsi on kokeillut pyöräilyä parina päivänä, hyvin sujuu. Itse pitää saada mennä, ei saisi koskea ja auttaa ollenkaan.
Paljon on hommaa vielä kotona, ennen kuin voi lähteä. Talvivaatteet ja -tarvikkeet säilöön ja varastoon ainakin.

Kokeilin hörppyyttää vauvalle maitoa kupista. Hyvin meni siitäkin. Vauva on syönyt paremmin parin päivän ajan, toivottavasti jatkuisi näin. Täytyy vain löytää rauhallisia imetyshetkiä, että vauvan on helpompi keskittyä.

Päiväunien jälkeen karkkikauppaan.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Neuvolapäivä

Herättiin aikaisin, tehtiin aamutoimet, puettiin lapset ja lähdettiin.
Mies meni kouluun, me ajoimme äitiä tervehtimään. Oli muutama tunti vapaata aikaa, kun vauvalla oli neuvola vasta iltapäivästä. Äiti oli kotona ja teki lounasta. Niin hyvää. Lihapullia, tsatsikia, uunijuureksia ja salaattia. Jälkkäriksi rahkaa. Kannatti ajaa 60 kilometriä.

Vauva mitattiin ja punnittiin. 5000 g ja 59 cm.
Painoa saisi tulla lisää, vaikka ei kovin huolestuttavaa ollut.
Vauva on tuntunut koko ajan jotenkin pieneltä. Ja vähän onkin - vertasin lapsen neuvolakorttiin, saman ikäisenä lapsi on ollut 5880 g ja 62,4 cm.
Maitoa riittää, mutta vauvan on välillä vaikea keskittyä syömiseen. Lapsen leikit, huudot, laulut ja muut häiritsevät. Tuntuu kuitenkin, että parempaan suuntaan mennään. Ainakin toivon niin.
Lisäksi voisin hörppyyttää maitoa, jos siihen olisi helpompi välillä keskittyä.
Kumpaankin reiteen rokotus. Vähän itkua, mutta nopeasti ohi.
Tuntuu pahalta pitää vauvaa tiukasti kiinni paikoillaan, kun pistetään. 

Illalla pikkulenkki ystävän kanssa. Teetä ja suklaata sen jälkeen. Katsottiin televisiosta takuuvarma itkettäjä Greyn anatomia. Ystävä pesi koneellisen pyykkiä.

Väsyneenä on hyvä laittaa nukkumaan.

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Äitienpäivä

Kolmas äitienpäivä. Kaksi lasta.
Moni asia voisi elämässä olla paremmin, mutta ei se, että on lapsia. Se, että on kaksi lasta, on aivan täydellistä!

Aamulla en herännyt kolisteluun, vaan siihen, että olin täynnä maitoa. Vauva heräsi yöllä kerran syömään yhden-kahden aikoihin ja sitten vasta aamulla. Kun aloin kuunnella, keittiössä supateltiin ja kilisteltiin.
Lapsi herätti onnitteluilla ja lahjapaketilla. Oli kuvittanut mukin itse.
Ensimmäinen äitienpäivä, että lapsikin ymmärtää jutun. Oli iloinen, kun sai antaa lahjan. Ymmärsi, että lahjat olivat äidille. Mies oli ostanut lenkkitossut. Olin niitä sovittanut ja toivonutkin.
Mies oli herännyt viideltä. Pelkäsi, että nukkuu aamiaisen ohi, ei saanut nukuttua pidempään. 
Aamiainen pekonilla, kananmunilla, croissanteilla, teellä ja muilla herkuilla.

Lasten saaminen on tuonut omaa äitiä lähemmäs. Tehnyt äidin vieläkin tärkeämmäksi. Vein eilen lasten kanssa askarteleman kortin äidille töihin, lasten mamma ja pikkumummi saivat omansa postitse.

Vein uudet tossut kävelylle. Vauvan kanssa pitkä kävely, toiselle penkille tunturiin päin ja takaisin lapsen päiväunien aikana. Hyvät on tossut.

Illasta mies ja lapsi leipoivat juustokakkua. Aika monta kertaa keittiöstä kuului älä, ei ja lopeta.
Lapsen kanssa ei ole aina yksinkertaista ja nopeaa. Mutta hyvää tuli, erinomaista.
Söin kakkua vapulta jääneen alkoholittoman kuohuviinin kanssa. Ystävät naapurista kahvilla myös.

Hieno päivä. Malja äitiydelle!

perjantai 6. toukokuuta 2011

Lounashetki

Molemmat lapset päiväunilla. Nautin lounaasta yksin.
Nautin nimenomaan siitä,
että saan päiväunien aikaan aivan yksin syödä.
Tänään katkarapumunakasta.

Eilen oli lämmintä ja aurinkoa. Kävelytin vaunuja tunturiin päin, aivan ylös en jaksanut.
Istuin penkillä hetken auringossa, käännyin takaisin alas.
Tulomatkalla mies ja lapsi ottivat auton kyytiin. Lapsi toivoi hampurilaista ja otettiin tämän kevään viimeiset hampurilaiset pubissa, ennen kuin laittavat ovet kiinni tauon ajaksi. Suurin osa paikoista on jo mennyt kiinni ja availevat vasta juhannuksen aikoihin.

Tänään sataa vettä, lunta ja räntää. Ei huvita ulos.

Välillä on käynyt mielessä ajatus, josko mummolassa viihtyisi äitiysloman loppuun saakka. Keväällä vasta palaisi tänne. Joku voisi alivuokrata asunnon. Nyt tuntuu, että kyllä syksyllä tekee jo mieli takaisin.
Koti, ihmiset, kerhot, harrastukset odottavat syksyllä. Pikkukyläkin voi tuntua loppukesästä liian pieneltä.

Kamera on ollut hukassa pari päivää. Luulin, että se on kotona, muttei ole tullut vastaan. Saisi löytyä.
Nyt vähän jo ahdistaa.

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Hiuksista ja kesästä

Mies leikkasi hiukset reilu viikko sitten.
Koko yhdessäoloajan miehellä on ollut pitkät, hienot rastat.
Aikansa kutakin. Aika työläät olivat loppujen lopuksi, kova homma pestä, huuhdella ja kuivuivat ikuisuuden. Miehen päänahkakin kiittää.
Samalla lähti parta ja viikset. Ja iästä kymmenen vuotta.
Päivän piti totutella, vaikka hyvältä se näytti heti. En meinannut muistaa ja piti aina pari kertaa vilkaista.
Naapurit, kaupan kassatädit, sukulaiset ja lähestulkoon kukaan ei oikein meinaa tunnistaa miestä.
Ristiäisiin mennessä isä tuli ovelle vastaan käsi ojossa.

Jotenkin sitä rastanippua ei voi heittää roskiinkaan. Ei kyllä oikein säilyttääkään. Mitä sitä sitten? Vielä tässä vaiheessa roikkuvat milloin missäkin hyllyn päällä kylppärissä.

Tänään miehen työharjoittelu kesäksi varmistui.
Olin niin toivonut ja nyt se toteutuu: asutaan kesä vanhassa mummolassa. Siellä on ihana talo, paljon tilaa. Ulkosauna. Makkaranpaistopaikka pihalla. Lapsilla on paljon tilaa suurella pihalla.
Ovet auki vieraille.

Piti heti suunnitella kesäprojektia. Voisi olla joku lipasto tai kaappi, jota voisi rapsutella ja hioa lasten päiväunien aikana. Polkupyörä pitää hommata. Iltalenkki pyörällä kylätieltä ison tien kautta takaisin.
Eteläpäädyn seinä on kesällä lämmin paikka, yrttejä ja salaattia ainakin siihen.
Jos mummolassa menee koko kesä, jää kasvihuonelaatikko kotona tyhjäksi. Ainakin minun osalta - naapuri voisi haluta kasvattaa hyötykasveja siinä kesällä.

Täytyy laittaa portaisiin portti ylä- ja alakertaan. Pihalle kai myös portti aitaan. Vien tielle kyltin, että autolla tietävät leikkivistä lapsista. Pohjoispäästä kylää ajavat välillä kovaa.

Aion leipoa mansikkakakkua monta kertaa. Toivon paljon kylästelijöitä ja illanviettoja.

Tämä kesä muistetaan.

maanantai 2. toukokuuta 2011

Ristiäiset

Lauantai oli tärkeä päivä. Iloiset juhlat, vauvan ensimmäiset juhlat.
Oli hienoa juhlia läheisten kanssa meidän onnea.

Rakas vauva sai rakkaan nimen.
Raskausaikana nimiä maisteli ja mietiskeli. Joitakin vaihtoehtoja nousi muiden yli. Luotti siihen, että vauva näyttää meille minkä niminen on. Niin siinä kävikin.
Synnytyssalissa mies kysyi, että mikä nimi minusta tuntui oikealta ja sanoi miltä hänestä tuntui.
Mies valitsi minun papan nimen.

Minusta on niin hienoa, että mieskin halusi nimetä vauvan minulle tärkeän ihmisen mukaan.


Ristiäisten virallinen osuus meni hyvin. Vauva oli tyytyväinen ja rauhallinen, nukkui suurimman osan.
Lapsi ja lasten pieni serkkutyttö jaksoivat hyvin.
Kummitäti lauloi äidin kanssa laulun, jota lauloin paljon - ristiäisissäkin - mummon kanssa nuorempana.
Lapsi sai kuivata vauvan pään kasteen jälkeen. Kuivasi hartaasti ja huolellisesti. Kun sai pyyhittyä loppuun, sanoi reippaasti: "Valmis!"

Talo, missä ristiäiset vietettiin, on lapsen ja vauvan isomummon kotipaikka. Lapsen ristiäiset juhlittiin samassa paikassa pari vuotta aiemmin. Tunnelmaa ja sukupolvien ketjua. Tälläkin kertaa pääsin vähällä järjestelyiden osalta, vanhempia sai taas kiittää kaikesta.
          
         -Menu-
     Mätileivät ja salaatti
     Burgundinpata porosta ja puikulaperunat
     Leipäjuustoa ja lakkahilloa
     Kahvi ja lakkakakku

Kakunkoriste-haikara muokattiin sopivammaksi, vaaleanpunainen tylli korvattiin puuvillakankaasta tehdyllä sinisellä unikolla. Illalla huomasin, että haikaraa ei muistettu laittaa kakun päälle ollenkaan. Huvitti. Aina jotain jää. Kakku oli hieno ilman haikaraakin.

Vapunpäivä aloitettiin miehen vanhempien ja veljien perheíneen kanssa brunssilla. Iltakuudelta olin vieläkin kylläinen.

Lapsi harjoittelee kovasti vauvan nimeä. Keskikirjaimet vaihtavat paikkaa tai nimi muuttuu muuten vähän erilaiseksi. Tällä tavalla syntyy lempinimiä. Aika näyttää, tuleeko vauvalle lapsen antama lempinimi.


Mitäköhän minun mummo ajattelisi nyt, kun vauva on nimetty papan mukaan?
Kyllä mummon rinnassa varmasti läikähtäisi.