Joulukuuhun

Pari vähän huonosti nukuttua yötä mökillä.
Talvesta taas syksyyn, vesisade huuhtoi lumen pois.
Kotimatka oli haasteellinen - tiet liukkaita, sohjoisia.

Tuli halu laittaa joulua ja siivota.
Etsin mummon kätköistä vinttikomerosta joulukoristeita.
Joulupukkikynttilät, tähti ikkunaan ja kaikki muu tuntui mahtavalta aarteelta. Yhdessä laatikossa kauluksia, joissa kulkusia, tonttupaitoja ja -lakkeja.
Ostin lapselle kaksi dinosaurusten muotoista piparkakkumuottia. Huomenna pitäisi leipoa piparkakkuja.
Joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa huomenna.
Vanhaa kankaista joulukalenteria, jonka saa itse täyttää, ei löytynytkään mistään varastoista. Suostuin ostamaan lapselle Autot-joulukalenterin ja huomenna saa heti aamulla avata luukun.
Meillä ei lapsena ollut koskaan suklaakalenteria, enkä sitä muista kaivanneenikaan.
En haluaisi lapsellekaan antaa jokapäiväistä, vaikkakin pientä, annosta suklaata.
Täti B ehdotti, että voin laittaa pieniä sukkia pyykkinaruun 24 kappaletta. Minusta se oli hieno idea. Ehkä yön aikana kehittelen jonkin kalenterin. Lapsi saa joka tapauksessa huomenna suklaapalansa. Voi olla, että muina päivinä on toisenlainen kalenteri, suklaakalenteri silloin tällöin.

Samalla, kun etsin joulukoristeita, löysin vihdoin loput 70-senttiset vaatteet. Hyvä ajoitus, edellinen vaatekoko on juuri käymässä pieneksi.

Yöksi olisi puuhaa. Kalenteria ja vauvanvaatteita.

Askeleet

Lasten kanssa mökillä.
Vihdoin on talvi. Pakkasta 17 astetta.
Päivällä ulkona kipristeli poskia.
Lauantaina oli lumiukkosää, rakensin lapsen kanssa. Nenäksi porkkana, suu ja silmät hiilestä.

Viime viikolla ystävä oli yökylässä pienen tyttövauvansa kanssa. Pieni, äitinsä näköinen, suloinen vauva.
Jotenkin tulin onnelliseksi siitä, miten elämä on mennyt. Ei kimppakämpässä osattu tällaisesta haaveillakaan.

Vauva otti tänään iltapäivällä yhden askeleen minua kohti. Illasta kaksi askelta.
Äsken vauva käveli jo ainakin neljä askelta. Vauva siis kävelee.

Kotona

Olin lasten kanssa pari yötä mökillä. Lapsella oli eilen kerhopäivä ja vauvalla tänään lääkärineuvola, säästin ajokilometreissä, kun tulin kotiin vasta tänään neuvolan kautta.

Vauvan painokäyrä oli pienessä nousussa. Pituutta ja painoa seurataan kerran kuukaudessa toistaiseksi.
Lääkäri ei ollut kovin huolissaan. Hämmästeli näppärästi liikkuvaa ja viittä vaille kävelevää vauvaa. Pari opiskelijaa seurasi vieressä.
Lapsi tuli perässä huoneeseen, kantoi varovasti tarjotinta, jossa oli teepannu ja kuppeja ja lautasia. Tarjoili kaikille mielikuvitusteet. Lääkäri halusi sokeria teehensä.

Syksy tuli takaisin. Sateet tulivat vetenä, eikä lunta enää ole.
Uskomattoman pitkä syksy.
Kostea ilma sai ulko-oven turpoamaan, enkä saanut ovea auki kotiin tullessa. Onneksi apu oli lähellä, naapurinmies kävi auttamassa oven auki.

Kuukauden päästä ollaan miehen vanhemmilla. Ensimmäinen joulu, etten näe ollenkaan lapsuudenperhettä tai sukulaisiani. Oikein hyvillä mielin ja innolla odotan joulua. Nyt, kun olen kotona lasten kanssa ja mies opiskelee, on ainoa joulu vuosikausiin, kun kumpikaan ei ole töissä ja on ylipäätään mahdollista lähteä etelään.
Joulun lisäksi odotan erityisesti yhden yön reissua miehen kanssa kahdestaan. Lapset jäävät mamman ja taatan hoitoon joksikin yöksi välipäivinä.

Huomenna mukavaa ohjelmaa. Ystävä tulee kylään pienen tyttövauvansa kanssa, jäävät yöksi.

Vauva osaa

Vauva nousee seisomaan ilman tukea. Ei vielä askelia, mutta tukevaa seisomista.
Osaa laskeutua hienosti ja varovasti alas jalkeilta, kun haluaa mennä eteenpäin - se tapahtuu kontaten.

Aamiainen

Lapsi ei ole innokas aamupalan syöjä.
Ei kai ole kovin nälkäinen aamuisin.
Puuroa lapsi ei syö koskaan. Leipää, muroja tai jogurttia yleensä.
Eilen oliiveja.

Tänä aamuna oli erittäin selkeät ohjeet aamupalalle.

Hyvin maistui.

9 kk

Vauva on tänään yhdeksän kuukautta. Aika rientää.
Viime neuvolakäynti oli ryhmäneuvola, vauvoja oli paikalla useampi alle puolivuotiaan ikäisestä kahdeksan kuukauden ikäiseen. Jo silmämääräisesti vauva oli pienen ja siron näköinen muihin verrattuna.
Vauva oli sairastanut edellisen viikon ja syönyt huonosti, ehkä se vaikutti, mutta pituutta ja painoa oli tullut vähän. Ensi viikolla on lääkärineuvola, katsotaan onko syytä huoleen.

Vauva on iloinen ja energinen. Nauravainen.
Muutamana päivänä on kokeillut ilman tukea seisomista.
Tänään useamman kerran ja pidempiä hetkiä.

Äiti käytti meitä tänään isänisän luona. Isänpäivänä en päässyt käymään.
Lapsi sai antaa tekemänsä kortin.
Pappa ilahtui, keitti kahvit. Pitäisi käydä useammin.

Tänä iltana olo on kevyt. Eilisiltana oli helvetillinen päänsärkykohtaus.
Pahin päänsärky koskaan.
Päätin lopettaa niistä asioista murehtimisen, jotka eivät murehtimisella parane.
Oma perhe on tärkeintä ja tuottaa eniten onnea elämään.
Negatiiviset asiat, jos mahdollista, pitää sulkea pois.

Isänpäivä

Sunnuntai ja isänpäivä.
Lapsi herätti isän laululla ja lahjalla. Paketissa termosmuki.
Lapsi oli tehnyt kotona tehdyn kortin lisäksi kortit myös päiväkodissa ja seurakuntakerhossa.
Miehen lempiaamiaiseen kuuluu croissantit. Unohdin ostaa valmistaikinaa, jouduin tekemään croissantit alusta loppuun itse. Maku oli ihan hyvä, rakenne jotain muuta.

Viikko meni jotenkuten.
Flunssa iski kunnolla, olin kipeämpi kuin pitkiin aikoihin.
Lapset ja pakolliset asiat hoidin, muuten yritin vain selviytyä.
Tuntuu, että sairastaminen olisi ihan siedettävää, jos olisi mahdollisuus lepoon.


Postilaatikkoon oli ilmestynyt alkuviikosta kutsu:

     "Kutsumme teidät kylän uudet asukkaat syyskokoukseen. Kokouksen yhteydessä juomme tervetuliaiskahvit."

Kyläseuran kokoukseen oli erikseen kutsuttu kaikki lähiaikoina muuttaneet asukkaat.
Menin kokoukseen vauvan kanssa.
Kaikki esittäytyivät vuorotellen ja uudet asukkaat saivat kukan ja kyläkauppiaalta tikkareita.
Kokouksessa oli vähän käsiteltäviä asioita. Kiinnostava asia oli ensi kesänä kylätalon pihalle tuleva leikkipuisto.

Äiti ja isä tulivat tänään kotiin. Ovat olleet viikon Kairossa tädin miesystävän luona.
Sisko on ollut kotona ja paljon apuna meille. Oli pari yötä meillä ja yhden yön olin lasten kanssa lapsuudenkodissa.

Leivoin lapsen kanssa kakun papalle. Kakku mukana lähdin ajamaan lasten kanssa vanhempien luokse.
Lahja unohtui kotiin ja käännyin takaisin. Ihan vähän ennen kotia ajoin elämäni ensimmäistä kertaa poron päälle. Kauhea tunne, kun tokka juoksi pimeästä metsästä suoraan eteen ja tajusin, että törmään. Poro mätkähti keulaan oikealle. Kauhea tunne.
Vauhtia oli enintään 45 km/h, mutta siltikään en ehtinyt pysähtyä ajoissa.

Ensin luulin, että poro juoksi metsään. Nousin autosta ja katsoin. Autoon ei tullut mitään, vain pieni tuppo karvaa. Poroa ei näkynyt. Kun ajoin uudelleen ohi, näin poron ojassa. Se makasi aivan tien vieressä, hengitti. Sanoin lapselle, että poroa sattui. Onneksi lapsi ei aivan kaikkea ymmärtänyt.

Kun olin ilmoittanut kolarista ja istuin autossa odottamassa, tunsin, että oikeasti olisi minun velvollisuus lopettaa poro.
En pystynyt.

Syysflunssassa

Koko perhe vuoron perään.
Ensin oli lapsi, sitten vauva, nyt on huono olo miehellä ja itsellä.
Miehen äiti tuli kylään viime sunnuntaina ja oli torstaihin saakka. Paljon apua ja seuraa.
Pakasteessa iso kasa anopin pyörittelemiä kaalikääryleitä.

Vauva opettelee nukahtamaan pinnasänkyyn. Tähän asti on nukahtanut syliin ja kannettu pinnasänkyyn nukkumaan alkuyö - loppuyön vauva on ollut vieressä. Sitten aivan yhtäkkiä ei enää halunnutkaan omaan sänkyyn ollenkaan, vaan halusi nukkua sylissä siihen asti, että menin itsekin nukkumaan.
Omaa aikaa nolla minuuttia per ilta.
Muutama ilta meni tosi hyvin ja vauva nukahti melko nopeasti. Eilen ei mennyt tosi hyvin.
Ei suostunut nukkumaan yksin. Ei kipeänä kyllä tarvitsekaan.

Piti tänään mennä katsomaan pientä tyttövauvaa, mutta ei nyt mennäkään tautien kanssa.
Uusi yritys mahdollisimman pian.