Sunnuntai

Jos meni arkiviikko nopeasti, niin samoin meni viikonloppukin.
Yhtäkkiä ollaan jo sunnuntaissa.
Vauva täyttää ensi viikolla kuusi viikkoa. Uskomatonta, että siitäkin on jo kuusi viikkoa.

Suunnitelma piti ja eilen tuli pizzaa. Jälkkäriksi tein marenkikakkua. Liian hyvää oli.
Vieläkään ei menty lähelle kahvila-galleriaan, sinne ehkä ensi viikonloppuna.
Lapsi kyseli heti aamusta mummoa. Minulla, miehellä ja lapsella oli kaikilla vähän orastavaa flunssantuntua. Menimme iltapäiväkävelyn sijasta mummoa katsomaan töihin.
Kahvilassa - siinä tavan paikassa - käytiin kuitenkin eilen ja tänään. Lapsi osaa pyytää kahvilaan joka kauppareissun yhteydessä.

Vauva on kasvanut. On alkanut pitää vähän ääntä välillä.
Silmiin katsoo vaikka ikuisuuden. Pulleat posket ja pyöreä maha.
Pari iltaa on mennyt hyvin, ei ole maha vaivannut.
Tänään söin vähän kaalisalaattia ja toivon, ettei siitä tule vauvalle vaivaa.

Kylällä nopea käväisy uudella kirpputorilla. Lapselle mahtaa olla tylsää, kun kuulee toistuvasti: saa katsoa, mutta ei saa koskea mihinkään. Kirppiksellä oli paljon astioita ja antiikkia. Yksi kaunis lautanen jäi pyörimään mieleen.
Ostin pienen puulaatikon, johon ajattelin teet laittaa. Lapsi päätti laittaa laatikkoon nallen nukkumaan ennen kuin sinne ehtii tulla teetä. Olkoot siellä jonkun aikaa.

Huomenna lapsi menee aamupäiväksi kerhoon ja me muut kirkonkylälle. Miehellä on hammaslääkäri.
Olen miettinyt valmiiksi asioita hoidettavaksi siksi aikaa, kirkonkylällä on rajallisesti mahdollisuuksia kuluttaa aikaa mielekkäästi. Tosin on helppoa olla pelkästään nukkuvan vauvan kanssa.

Saunan jälkeen on hyvä laittaa nukkumaan. Kellojen siirtäminen sotki sisäisen kellon ja nyt ei kylläkään väsytä.
Miten sillä yhdellä tunnilla suuntaan tai toiseen onkaan lapsiperheessä niin suuri vaikutus aivan kaikkeen?