Kolmas äitienpäivä. Kaksi lasta.
Moni asia voisi elämässä olla paremmin, mutta ei se, että on lapsia. Se, että on kaksi lasta, on aivan täydellistä!
Aamulla en herännyt kolisteluun, vaan siihen, että olin täynnä maitoa. Vauva heräsi yöllä kerran syömään yhden-kahden aikoihin ja sitten vasta aamulla. Kun aloin kuunnella, keittiössä supateltiin ja kilisteltiin.
Lapsi herätti onnitteluilla ja lahjapaketilla. Oli kuvittanut mukin itse.
Ensimmäinen äitienpäivä, että lapsikin ymmärtää jutun. Oli iloinen, kun sai antaa lahjan. Ymmärsi, että lahjat olivat äidille. Mies oli ostanut lenkkitossut. Olin niitä sovittanut ja toivonutkin.
Mies oli herännyt viideltä. Pelkäsi, että nukkuu aamiaisen ohi, ei saanut nukuttua pidempään.
Aamiainen pekonilla, kananmunilla, croissanteilla, teellä ja muilla herkuilla.
Lasten saaminen on tuonut omaa äitiä lähemmäs. Tehnyt äidin vieläkin tärkeämmäksi. Vein eilen lasten kanssa askarteleman kortin äidille töihin, lasten mamma ja pikkumummi saivat omansa postitse.
Vein uudet tossut kävelylle. Vauvan kanssa pitkä kävely, toiselle penkille tunturiin päin ja takaisin lapsen päiväunien aikana. Hyvät on tossut.
Illasta mies ja lapsi leipoivat juustokakkua. Aika monta kertaa keittiöstä kuului älä, ei ja lopeta.
Lapsen kanssa ei ole aina yksinkertaista ja nopeaa. Mutta hyvää tuli, erinomaista.
Söin kakkua vapulta jääneen alkoholittoman kuohuviinin kanssa. Ystävät naapurista kahvilla myös.
Hieno päivä. Malja äitiydelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti