Mies on ollut kotona kaksi viikkoa.
Tänään lähtee kouluun.
Tänä aamuna täytyy kasvattaa lisää käsiä kotipäiviin.
Otan arjen haltuun tekemällä lounaaksi kasvissosekeittoa.
Olen äitiyslomalla opetellut suunnittelemaan ruokia etukäteen.
Se tuo rauhallista mieltä ja helpottaa arkea. Edes yksi asia päivässä, jonka tietää ennalta.
Olen hyvillä mielin. Nukuin hyvin.
Pärjään. Onnistun tänään!
2 kommenttia:
Ihailtava asenne - ja varmasti pärjäätkin!
Satu
Hienosti on sujunut, pärjään kolmatta päivää jo.
Mutta kyllä kannattaa aina välillä tsempata itseään! Asenneasioita nämä taitavat ollakin.
Lähetä kommentti