Lokakuun viimeinen päivä. Mielettömän kaunis aamu.
Aurinkoa, 15 astetta pakkasta.
Kävelen töihin. Ja pimeässä kotiin.
Lapsille otsalamppu mukaan, kotimatkalla ei ole katuvaloja.
Aamulla ottivat potkurit. Alun alamäestä hyvät vauhdit ja peräkanaa matkaan.
Katsoin ikkunasta. Lähtöä ennen oli aamukiirettä - ja kireyttä.
Suloiset koululaiset. Teki mieli huutaa perään, että
"Ihanat pojat!".
Viikonloppuna tilattiin takkapuita.
Sunnuntain jumppana halkokuutio pinoon ulkovarastoon miehen kanssa.
Hiljainen onnentunne jäi sävyksi koko alkuviikkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti