Pari vähän huonosti nukuttua yötä mökillä.
Talvesta taas syksyyn, vesisade huuhtoi lumen pois.
Kotimatka oli haasteellinen - tiet liukkaita, sohjoisia.
Tuli halu laittaa joulua ja siivota.
Etsin mummon kätköistä vinttikomerosta joulukoristeita.
Joulupukkikynttilät, tähti ikkunaan ja kaikki muu tuntui mahtavalta aarteelta. Yhdessä laatikossa kauluksia, joissa kulkusia, tonttupaitoja ja -lakkeja.
Ostin lapselle kaksi dinosaurusten muotoista piparkakkumuottia. Huomenna pitäisi leipoa piparkakkuja.
Joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa huomenna.
Vanhaa kankaista joulukalenteria, jonka saa itse täyttää, ei löytynytkään mistään varastoista. Suostuin ostamaan lapselle Autot-joulukalenterin ja huomenna saa heti aamulla avata luukun.
Meillä ei lapsena ollut koskaan suklaakalenteria, enkä sitä muista kaivanneenikaan.
En haluaisi lapsellekaan antaa jokapäiväistä, vaikkakin pientä, annosta suklaata.
Täti B ehdotti, että voin laittaa pieniä sukkia pyykkinaruun 24 kappaletta. Minusta se oli hieno idea. Ehkä yön aikana kehittelen jonkin kalenterin. Lapsi saa joka tapauksessa huomenna suklaapalansa. Voi olla, että muina päivinä on toisenlainen kalenteri, suklaakalenteri silloin tällöin.
Samalla, kun etsin joulukoristeita, löysin vihdoin loput 70-senttiset vaatteet. Hyvä ajoitus, edellinen vaatekoko on juuri käymässä pieneksi.
Yöksi olisi puuhaa. Kalenteria ja vauvanvaatteita.
3 kommenttia:
Jotenkin tarinoita toisten joulunlaitosta on aina yhtä ihana kuunnella ja lukea. Tuo mummon joulukoristekätkön tutkiminen kuulostaa varsin sykähdyttävältä ajatukselta.
Minustaki on hauska lukea muitten jouluvalmisteluista! Se kätkö oli huippu, vaikka siellä ei niin paljoa ollut. Tutunnäkösiä koristeita, vaikken ennen löytämistä niitä muistanutkaan.
Tuollainen, että yhtäkkiä jokin tavara vie jonnekin vanhoihin muistoihin, on ihan parasta.
Lähetä kommentti