Neuvolassa lääkäri totesi minut ja vauvan terveiksi, iloisiksi ja hyväkuntoisiksi.
Kotona tajusin, että tämä oli viimeinen sovittu aika sille neuvolatädille.
Raskausneuvola on nyt kätelty ja seuraavalla kerralla toiselle tädille.
Olisi pitänyt vaikka halata. On niin hyvin pitänyt meistä huolta.
Matkalla kirkonkylältä kotiin lapsi nukahti autoon. Kotona ei enää nukuttanut. Ulkona aurinko ja me myös. Piha on täynnä kuraa. Lapsi loiskutti kaikissa lätäköissä ja halusi istua niissä.
Maistoi vähän kuravettä hiekkalapiosta. Kielsin, mutta lapsen oli pakko maistaa vaivihkaa vielä kerran.
Oli niin iloinen, kun kompastui isoon lätäkköön ja vesi roiskui kasvoihinkin.
Ennen nukkumaanmenoa pitää hoitaa kotia, pyykkiä ja lapsen huomisen tavarat. Lapsella on aamupäivällä kerho. Saa leikkiä kolme tuntia muiden lasten kanssa. Itse saan olla ainakin kahvilassa ja kaupassa vauvan kanssa. Kotitöitä en silloin tee.
Kotiprojektina miehen univelan lyhentäminen.
Nukun vauvan kanssa pari yötä sohvalla, mies yrittää saada nukuttua pitkän yön ja toisenkin.
Lapsi on viime aikoina nukkunut levottomasti. Huutelee välillä äitiä unissaan.
Aamut valkenee aikaisemmin ja herättää lapsen varhain.
Aamulla lapsi tulee sohvalle viereen.
Lapsen ja vauvan välissä on kaikkein paras nukkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti