Ihana juhannus mökillä.
Esikoinen heräsi juhannusaattoon hymy kasvoillaan,
käveli lastenhuoneesta meidän sänkymme viereen
huulillaan ajatus:
"Hyvää juhannusta äiti ja isi!"
Riipisen juhannus on tarjonnut lepoa, yhdessäoloa, tuijotuskilpailua,
ensimmäistä kertaa ihan itse savustettua lohta (joka oli maailman parasta),
uusia pottuja, kuppisoosia, mansikkakakkua, vaahtokarkkeja ulkotulilla
ja lasten mentyä nukkumaan kynttilän yllä haarukassa paistettuna.
Makkaroita, maissia, herkkusieniä. Ihana aamiainen auringossa.
On saunottu huolella pariin otteeseen.
Kesälomaviikko on tuntunut lomalta.
Ainoa, mikä on jäänyt puuttumaan, on sisko, joka on ollut Uudessa-Seelannissa jo tammikuusta asti.
Esikoinen on kymmeniä kertoja palannut aiheeseen, kuinka
tyhmää on, että täti on kaukana, että täti ei ole täällä, kuinka ikävöi.
Olen samaa mieltä esikoisen kanssa. Juhannus on ollut täydellinen.
Ei puutu mitään, paitsi yksi erityisen rakas sisko-täti-ihminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti