sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Sadepäivä

Paljon liian hyviä päiviä kotitöille.
Tänään sataa, pyykkivuori täydessä mitassa, mutta vanha pyykkikone ei toimi.
Oma kone vielä autotallissa pakastimen ja muiden muutto- ja varastotavaroiden seassa.

Eilen kyläkaupalla tapahtumapäivä, illalla lavatanssit kaupan pihalla. Äiti ja isä tulivat lämmittämään ulkosaunan ja lapsenvahdeiksi. Miehen kanssa vauva mukana tanssipaikalla totesimme, että kuitenkin mukavampaa olisi olla kahdestaan. Ajoimme takaisin kotiin, syötin vauvalle iltapuuron ja vauvakin jäi kotiin.
Oli itkenyt jonkin aikaa. Lapsi oli kysellyt äitiä monta kertaa. Kumpikin oli nukahtanut kuitenkin.
Oli mukavaa kävellä hiljaa tanssipaikalle ja jutella ilman keskeytyksiä. Join matkalla oluen, kuin joskus ennen.
Oli nuori olo - oman ikäinen tai ehkä vähän nuorempikin.

Tansseissa näkyi hauskannäköisiä ihmisiä. Paljon kukkapuseroita, mekkoja, kiilakorkoja. Oli juhlavaa ja rentoa. Lyhyitä vanhoja miehiä. Laulukilpailun voittajaa kehuttiin vieressä, kehotettiin tangomarkkinoille. Nainen totesi, että nehän on kaikki missejä.
" Ei sinussakhaan mithään vikkaa ole. Sielä oli tänä vuonna naisila niin huono taso, että olisit varmasti pärjänny. "

Vauva on syönyt kiinteitä pian viikon. Hyvin maistuu.
Ensimmäisellä kerralla oli koko perhe koolla ja kamera valmiina irvistyksiä varten, mutta vauva söi vain.
Ei ainuttakaan irvistystä tai inhon väristystä. Vauva söi kuin olisi syönyt aina. Lapsen kanssa syöminen ei ollut niin helppoa ja piti käydä neuvolassa kuukauden välein painokontrollissa pitkään. Toivon, että tällä kertaa ei tarvitsisi keskittyä painoon niin paljoa. Lapsen kohdalla en ollut koskaan huolestunut painosta, silti sitä piti tarkkailla säännöllisesti.
Vauva on syönyt perunaa, porkkanaa, kukkakaalta, riisipuuroa, kaurapuuroa, mangoa ja banaania. Kaupan soseita ja omatekoisia. Tuorekurkkua on saanut pureskella omasta kädestä.
Sauvasekoitin pitäisi kaivaa omista tavaroista jostakin vinttikomerosta. Nyt soseutin painamalla siivilän läpi.

Lapsi on syönyt nyt vähän aikaa reilusti vähemmän sokeria. Huomaan suuren eron. Lapsi on vilkas muutenkin, sokerihumalassa todella vilkas ja levoton. Keskittyminen ja totteleminen on vaikeaa. Näyttää, ettei se tunnu lapsestakaan hyvältä. Sokeria ei ole jätetty kokonaan pois. Lapsi ei itse huomaa juurikaan eroa. Karkkipäivänä hedelmäpatukka kelpasi hyvin.

Täti B kävi miehensä kanssa hakemassa puhelimen, joka eilen jäi. Lapsi kysyi Täti Bltä, että oletko sinä Bertta-mummo. Täällä tulee vastaan paljon mummon tavaroita ja mieleen muistoja. Bertta-mummosta on puhuttu enemmän ja katsottu valokuvia. Lapsi on oppinut tunnistamaan kuvista mummon.
Täti Bssä on varmasti jotain samaa, paljonkin.

Lapselle on kerrottu, että Bertta-mummo on taivaassa. Lapsi ei ymmärrä kuolemaa, taivaassa olo on varmaankin lapselle konkreettista. Näyttää sormella, että mummo on ylhäällä.

Norjassa on joku pieni lapsi oppinut kuoleman. Perjantaina terrori-isku. 92 kuollutta.
Koko maailma suree.



Tänä aamuna:

" - Tiäthän, että äiti rakastaa sinua?

   - Joo, olet mun kulta. "

Ei kommentteja: