Viime yönä uni tuli aiemmin kuin monena edellisenä yönä. Tämän päivän olo on ollut selkeästi parempi.
Kotiäitiangsti alkaa taittua.
Tänään on syntymäpäivä, täytän 27 vuotta.
Yläasteella piti joskus aina miettiä, että mitä tekee kaksikymppisenä tai kolmekymppisenä.
Varmaan sanoinkin silloin, että minulla on mies, pari lasta, koti ja työ.
Viisi vuotta sitten olisi ollut vaikea kuvitella tällaista tilannetta. Niin se elämä yllättää.
Kävin kampaajalla. Sain olla pari tuntia laitettavana ja aivan vapaana kotivelvollisuuksista.
Lähtiessä otin kotoa pakastimesta valkosuklaajäätelön ja söin autossa. Mahtava vapaus.
Tällä kertaa tuli vaaleita raitoja ja otsatukka. Ei niin tätimäinen, miltä kuulostaa.
Mies oli ensimmäistä kertaa kotona yksin kummankin lapsen kanssa. Vauva oli itkenyt paljon, ei huolinut tuttipulloa. Kuulemma todella rankat pari tuntia. Mies on kuumeessa ja kurkkutaudissa.
Väsymys ja sairastaminen karsi leipomishalut. Kaupan prinsessakakku maistui hyvältä.
Lahjaksi uusinta parin vuoden takaa - viikonloppu pikkumökissä Oulussa. Teen mieleen listaa tavaroista, mitä pitää ottaa mukaan. Kynttilöitä ja pieni punaviinipullo ainakin, kuin viimeksikin.
Yritetään lähteä jo aamusta perjantaina.
Vielä kaksi yötä. Kyllä pientä lomaa kaivataankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti